tiistai 28. marraskuuta 2023

Onko Henrikki langoilla?

Kaiken tämän kaaoksen keskellä Henrikki pitäytyy siihen, mitä on ennen ilmi tuonut. On sanoja ja puhetta yllin kyllin. Ymmärryksestähän se on kiinni, miten tässä itsekukin sestoo. Ymmärrystä ei välttämättä rakenneta avviiseja lukemalla, väitöskirjoja rustaamalla tai ylpeydellä. Kuolleita tekstejä on kirjoitettu tuhansia vuosia, niitä on taottu päähän niin kouluissa kuin kirkoissa. Jos ne olisivat elävää sanaa, maailma olisi toisenlainen paikka nyt. Tuhon siemenet on kylvetty ihmisten mieliin ja kertauskursseilla on jatkettu samaa vanhentunutta kaavaa. Herääminen elämään, on heräämistä Jumalan yhteyteen. Niin kavalaksi on maailma viety, että tietämättömyys on tärkeämpää kuin tietäminen. Tietämättömät ovat helposti ohjattavia, koska he eivät ymmärrä mitä on pantu tapahtumaan. Vallan halu tuhoaa sivistyksen. Ne jotka tekevät hirvittävyyksiä pimeydessä, kuvittelevat ettei heitä koske mikään sääntö tai laki. Pimeys kätkee heidät, mutta vain hetkellisesti. Olkoon, että kyse on vuosituhannesta, sielun iässä se on pieni ajanjakso. Lopulta kaikki, aivan kaikki, tulee esille. Niin tekijät kuin heidän iljettävät teknosa. Tietämättömien on vaikeaa uskoa tulleensa harhautetuksi. Vaan heidänkin on tultava tajuihinsa, jos ei tässä fyysisessä ajassa, niin henkimaailman ajattomuudessa. Jokaiselta kysytään kummalla puolella on, toden vain valheen? Valon vain pimeyden? Joka väittää ettei tiedä, joutuu aloittamaan alusta. Alusta aloittaminen on sielun uudelleen koulutusohjelma. Puhdas sivu elämän kirjassa..

maanantai 15. toukokuuta 2023

Ei ole hulluumpaa nähty

Ei ole Henkka joutanut olemaan langattomilla aalloilla, kun maailmankaikkeutta muunnetaan oikeaan järjestykseen. Nyt kun kutsu kuului päätin tulla paikalle ja snoamuutaman painavan sanan. On jo aikakin, sanoo moni, kun ei enää tiedä mihin uskoa ja mitä? Niinpä juuri mihin uskoa ja mitä? Se on nyt teema joka tasolla ja siksi kaikki on sekaisin kuin seinäkellot. Seinäkellojen viisareita ei kannata lähteä venkslaamaan, koska ne eivät pysy ajassa, koska aikaa ei ole. Miten nyt suut pannaan ja mille kalenterin lehdelle meinaatte asettautua? Se on vertauskuvaa ja sitä illuusiota, josta on puhuttu jo iät ja ajat. Mikään tosi vain ei ole tarttunut pollaan, kun ihmispoloina on yritetty tajuta elämän perusteita. Elämän perusta on henki. Ei siihen ole mitään lisättävää. Henki joka ei lakkaa olemasta henki, vaikka ruppi vaihtuu yhtenään. Sama henki kulkeutuu tilasta toiseen ja rupista ruppiin sen ukaan, kun älli alkaa säteillä. Säteilevä älli on merkityksellinen, koska se toimii johdonmukaisesti elämästä elämään. Pimeä älli jöllöttää, muuttaa kyllä ruppia, muttei tajua yhtään mitään. On aina samoissa lukemissa ja eo osaa edes ihmetellä. Torjuu kaiken koska mikään ei mahdu pääkoppaan. Henki Henkka, säteilevä ällinen hengenmaailman siirtolainen. Sielujen puutarhuri ja herätteiden antaja. Se on Henkan uusi duuni tätä nykyä. Tämä nyky jatkuu ja uusi nyky tuleeoikealla hetkellä, kunhan edistymistä siunautuu. Muuten ei edistystyksen kunnian kukko laula ja kaikki liittyy kaikkeen saumattomasti. Sitäkin on mahdotonta selittää niille joiden erillisyys on erottanut pään sydämestätai päin vastoin. Ole henki, tunnista se ja kaikki alkaa selvetä. Ei ole muuta tietä, ei väylää eikä uomaa. Henkka on henki hemmo, vapaa tietoinen olennoltaan monenlainen. Kärsimys on kärsittävä koska on pannut muut kärsimään. Hyvitys tulee hyvästä, hyvään pyrkimisstä.Ei muuten. Hyvää henkioloa ei voi ostaa eikä lainata. Kaikki on tiedossa,ihan kaikki. Eikö ole huimaava ajatus. Pahan tekijöille koittaa ankeaakin ankeammat tilat. Vielä on matkaa syvyyteen vaan moni on jo pohja kosketuksen saanut. Tämä kääntymyksen ja eksytyksen aika on suoraa seurausta aikojen alusta tehdyistä venkoiluista. Vuosi tuhansia on taaplattu samaa rataa ja nyt sitten tulee toppi. Täydellisesti toimeenpantu lopullinen erkavoituminen.

lauantai 26. maaliskuuta 2022

Luulotautisten kokoontumis ajot 2022

 Onhan tässä mennyt aikaa ja joillakin palanut tupakkia ja toisilla hermot. Mitta kaikkeen on tähdellisesti piilotettu, koska ei tavallinen taaplaaja kestä kaikke sitä, mitä kuliseissa on juonittu vuosisatoja. Niin luit aivan oikein ja siitä seuraa suuret manoveerit joka puulaakissa, mitä ihmiset ovat rakennelleet paremman elämän toivossa. Kyse on aina paremman rakentamisesta, mutta valitettavasti, kun parempaa yritetään pykätä pystyyn toisia hyväksikäyttäen ja alistaen, rakennelmat eivät tule kestämään. 

Rakenteiden kaatuminen on melkoisessa vauhdissa ja niiden sekaan kaatuu moni  kunnianhimoonsa tukehtuva ihmispolo. Yksinkertaisten asioiden tajuaminen näyttää olevan mahdotonta niille, jotka kuvittelevat olevansa enemmän ja parempia. Heidän ahneutensa on loputonta ja niimpä he myös putoavta korkeimmilta jakkaroilta. Kipeää käy jokaiselle mutta parhaiten selviävät  ne, jotka eivät ole menettäneet uskoaan kaikkivaltiaaseen. Heitä on olemassa, koska he ovat tässä prosessissa totuuden puolustajia eivätkä pelkää. 

Pelkoonsa juuttuneet eivät kykene ajattelemaan selkeästi ja luulotautisten manoveerit saavat mitä hulluimpia muotoja. Tervejärkiseillä on täsi työ pitää naama peruslukemilla ja koettaa suhtautua asiallisesti tonttuilijoihin, jotka kertakaikkiaan eivät ymmärrä järkipuhetta. Heidän eteensä on tehty työtä vuosisatoja mutta he eivät vain kykene nostamaan tajuntaansa. He ovat kuitenkin samalla tavalla Luojansa lapsia ja tunnetustihan Jumala on pitkämielisyydessään huippu tyyppi. Eli lohdun sanoja niille, jotka ovat yrittäneet kannatella päättömästi säntäileviä sukulaisia ja tuttavia. On hyvä tietää, ettei arvonimi tai lukemisen määrä korreloi älykkyyden kanssa. Täysiä tolloja löytyy enemmistö juuri fariseuksista ja kirjanoppineista.

Hulluus alkaa olla huipussaan eli kohta alkaa todellinen mahalasku. Miten siitä itse kukin selviää on seurauksia menneistä teoista. Tosilla ei ole hätää mitään vaan toisilla tulee löysät housuihin joka käänteessä. Hermojen riekaleisuus kun sekottaa koko kehon ja siihen kun höystöksi on tujautettu kunnon aineet niin ei käy Henrikiäkään kateeksi. Sääli on sairautta ja se ei auta, mutta jotakin kättä pitempää kannattaa varata ovenpieleen, jos meinaavat rynniä saranoiden puolelta sisään.

En halua pelotella, koska mitään pelkoon perustuvaa ei pidä ylläpitää tai lisätä. Luottamus rakentuu maalaisjärkeen ja sen saaminen käyttöön on mahdollista juurille palaamisen kautta. Miten ne entis aikojen ihmiset selättivät vihulaiset? Olipa vihulaiset naapureita tai luonnonvoimia. Yhdessä tekemällä tämäkin savotta selvitetään. Nyt vain jäitä hattuun ja järki päähän. Kaikki on hyvässä järjestyksessä täällä henkitasolla vaikka maataso on sekaisin kun koskaan ennen. Hetken heilahdus niin jo vain kelpaa kellistellä sanoo Henrikki ja juoksahtelee toimittamaan asioitaan.

sunnuntai 27. kesäkuuta 2021

Taivas varjele mitä tästä tulee

 Hyvä tästä tulee, usko pois. En ole liiemmin postaillut, kun on peijooni touhua täynnä ja ihan näyttää siltä, että touhua on riittänyt silläkin suunnalla. Vaikea on pukea ymmärrettäviksi sanoiksi mkä mellastus on käynnissä joka sfäärissä. Parempi jättää sepitykset sepittämättä, koska ei niihin löydy sanoja, ei selityksiä. Kerrankin Henkankin sanavarassto pysyy suljettuna, säppiä myöten kiinni.

Sen kuitenkin saan tässä sanoa, jotta pidelkää ihmiset jalat maassa. Tämä on alkusoittoa ja loppusoittoa ei ole edes vielä alettu harjoitella saati sanoittaa. Te joka ikinen vaikutatte sen syntyyn omalla tavalla. Matkustatko taivaallisella hissillä alakertaan vain kykenetkö nostamaan ittes yhden pykälän ylemmäs? Moni on jo hutkauttanut itsensä tähän suuntaan, vaan jonotusnumerot ovat jo miljoona luokkaa. Odottavan aika voi tulla pitkäksi, mutta sittenhän on aikaa tuumata mitä on tullut tehdyksi tai mitä on jättänyt tekemättä. Kaikki kuitenkin punnitaan, mitataan ja annetaan taivaallinen diaknoosi. Kaikille se ei taida kuulosta lupaavalta, varsinkaan niille, jotka ovat hääränneet elämiensä saatossa sarvipäiden kerhoissa. Siellä kerhossahan sitä jatkuu meno ja meinki, toisen sorttinen kuin ajassa eläessä. Kaikki toimet kun kohdistuvat vain ja ainoastaan omaan itseen. Enään ei muita voi vahigoittaa, ei vaikka kuinka halajaisi...

Henkka heiluu totisissa töissä. Ei oikein juttu luista, kun jatkuvanaan roskaa saa siivilöidä. Ei ne omia roskia ole, vaan tuttujen ja tuntemattomien jätöksiä. Sanoja, ajatuksia ja tekoja. Puhdistushommaa piisaa ja niin se tulee sielläkin olemaan. 

Yrittäkkää pysyä järjissänne. Osa kyllä hulluuteen hurahtaa, koska kantti ei kestä. Ne joilla on jotakin rääpyä seisoa töröttää niin pankaa se lamppu sinne törötyksen jalkaan. Turhaan te siellä hämärissä huseeraatte. Valossa näkee paremmin jos ette sitä satu edelleenkään huomaamaan. Mitä siitä jos naapurin ukko ja akka näyttää käsimerkkejä tai kiertää kaukaa.  Niinhän ne on aina tehneet mutta niin ovelasti ettette ole sitä huomioineet. Luulleet hyvinkin ystävällisiksi ja yleviksi. Sekin tulee vielä julki, kuka sitä totta on yllä pitänyt ja ketkä palturia lasketelleet siinäkin ovat armollisesti päivää virkkoneet.

Herrojen housut ja hameet tutajaa tässä tuulessa joka maanpiiriin on asettautunut puhdistustyötä tekemään. Ei löydy piilopirttiä, ei vuoren onkaloa mihin piiloutua eikä ne avaruuteenkaan ennätä matkaa varaamaan. Ovella kolkuttelee totuus, jolla on piin kova katse ja kädessä miekka ja kilpi. Sen verran voin sanoa, jotta pankaa merkille ketkä poistuvat julkisuudesta jälkiä jättämättä? Ei näistä huudella eikä uutisissa puhuta. 

Rukoilkaa, rukoilkaa ja rukoilkaa. Se antaa valoa ja voimaa kaikille totuuden eteen työtään tekeville. Joka ilta, päivä ja aamu. Jokainen kynnelle kykenevä. Siinä vaan työn touhussa, sydäntöpseli oikealle asemalla niin jo vain virtapiirit voimistuu.

Kuullaan taas kun tilaisuus tulee. Olkaa uskossa väkevät ja antakaa palaa...

Rakkauden valo siunaa teitä

Henkka Henrikin poika 

tiistai 15. joulukuuta 2020

Helppoa ei ole kenelläkään

 Henrikin kiireet ovat vieneet sinne sun tänne. Se on niin, että  tietoa kun saa lisää, niin kiireetkin kasvaa. En ole jättänyt ketään, vaan järjestellyt apua sitä mukaan, kun pyyntöjä on esitetty. Muistakaa lapset rakkaat esittää pyyntöjä, kun alkaa päässä humisemaan tai korvissa soi taivaalliset fanfaarit. Ei henkimaailma voi ennakkoon rynnätä paikalle, jos työmääräys asiat on hoitamatta. Se on kuin toisen tontille alkaisi omaa pytinkiä pykkäämään ilman rakennuslupaa. Vapaa tahto ja avunpyyntö kuuluvat yhteen ja niitä ei voi toisistaan erottaa vanha Henrikkikään saati muut henkimaailman hemmot.

Ajan laadun perään on huhuiltu monella suulla. Täältä katsottuna meno on kuin sirkusteltassa, jossa kaikki tirehtöörit ovatyhtä aikaa lavalla. Kaikki puhuu toistensa päälle ja kukaan ei saa selvää mitä siellä on meneillään. Yksi pyllistää yhtäälle ja kumartaa toisaalle, yksi kiipeilee lampuissa ja huiskuttaa lippuja merkkinä uusista suunnista. Ja vielä  kaiken keskellä tanssahtelevat ne, joiden esitys on päättnyt jo ennen kuin ovat alkuun päässeet. Mitä tekee yleisö? Halvaantuneena yrittää saada selkoa, kuka tulee seuraavaksi ja kuka tätä hullunmyllyä pyörittää?

Halvaantumisessa on yksi hyvä puoli, ei pääse huseeraamaan sen enempää. Istua tollottaa ja odottaa aikaa parempaa. Oi ja voi, parempaa saa odottaa, koska ennen kuin tämä shouvi selvitetään menee useampi kuun kierto kuin uskotellaan. Se mikä on saatu sekoitettua ei selvene sormia napsauttamalla. EHEI sanoo kaikki jotka vähänkään ymmärtää. miten maailma etenee. Paikoilleen se ei voi jäädä, mutta tässä rojektissa kun on kyse kaikkeudesta, niin laajuus saa jo heikkohermoiset pakenemaan vuorille, metsiin tai jonnekkin, josta takaisin pääsy onkin takkuisten takana. Siksi on tärkeä pitää hermonsa kurissa, ettei nyt aivan pösilöksi heittäydy.  Senkin ihminen voi tehdä, kun tarpeeksi ruuvia kiristetaan tai oikeammin itsehän sitä ruuvia voi kiristää, kun ei älyä höllätä välillä.

Nyt on oikeasti aika höllentää ruuvia. Kaikkea ei voi käsittää ja kun ei käsitä, niin pysyy pirtissään. Tiirailee ikkunasta ja polttlee kynttilöitä, mutta ei molemmista päistä. Yksi liekki riittää ja mieluummin sinne yläpäähän, kun saa viriteltyä edes jonkun soritin tuijun. Pimeää on vain sen verran aikaa, kun ihminen älyää sytyttää valot. Kysymyshän on älystä, ei muusta. Hulluuden erottamiseksi äly on ainoa oikea työkalu. Antaa hullujen juosta niitä ei Henrikkikään saa kiinni, vaikka kuinka tahtoisi. He on päättäneet karauttaa karkuun ja luulevat jopa pääsevänsä. Eihän itseään voi loputtomasti karkuun juosta, se peijooni on aina mukana.

Ollaan nyt tässä vaiheessa ja vaihe muuttuu, kun kevät kääntyy eteen. Silloin sitten näkyviin tulee saavutetut edut tai tuhot. Monelle ei kunnian kukko  tule kiekumaan, mutta sillekkään ei kukaan voi mitään. On välitilinpäätöksen aika ja lopulliset tilit tastaan vasta tuonnempana. Yhdelle päivälle riittää oma huolensa, joten ei kannata alkaa huseraamaan yhtään edemmäs. Kunhan iltasella kömpii omaan koslaan ja vetää viltin raihnaisen ruppinsa päälle, niin siinä on jo huolta kerrakseen. Älä siis siko tai veli hyvä hosu, asetut vain niille sijoille ja hoitelet ihmissuhteesi kuntoon. On mukava kun joku ottaa yhteyttä ja kertoo, että on hengissä. Ole sinä sen suhteen aktiivinen niin omakin mieli ilostuu.

Hulluus kun on päässyt irti niin se aina merkitsee suurien muuutokisen alkua. Suuret muutokset ovat mittakaavaltaan sellaisia, että niihin ei tavllinen talliainen saa otetta. Ei Henrikkikään vaikka heiluu täällä, toisessa todellisuudessa. Riittää kun selvittää oman paikkansa ja tilansa sekä sen. miten aikoo selvitä seuraavaan vuoteen? Siinä on kyllin ja riittävästi. Yhtään enempäänsä ei kannata itteään kuormittaa, vaikka koko maailma tuntuu kaatuvan. Maailma on oikeastaan jo kaatunut, mutta ihmiset eivät sitä halua tajuta. Siellä raunioiden keskellä kuvitellaan kaiken atkuvan entiseen malliin. Ei jatku sanoo Henrikki ja tietää mistä puhuu.

En nyt tässä sen enempää ala verhoja tulevaan raottamaan, tässä on nyt tullut osviitat tällä erää. Ota älli käyttöön ja jos nyt sattuu olemaan niin, että älli on saanut tällin, niin peruuta nyt muutama pykälä, jotta tiedät kuka olet ja mihin olet menossa. Ja ne joilla älli leikkaa, voisivat alkaa puhumaan järkeä. Kaiken maailman höpötyksiä ei pidä totena puhua. Sekavat selitykset vain sekottavat lisää. Voisi olla viisainta pitää luova tauko kaiken suhteen. Vaikka maata köllöttää ja kääntää kylkeä, jos ei muuta. Semmoinen on maailman meno ja jokainen kokee sen omassa elossaan tavalla tai toisella. Kukaanei jää asemalle kun viimeinen juna saapuu. Kaikille on istumapaikka ja jolla ei ole se seisoo käytävällä.

Terveisiä vaan sinne kotiin. Koetetaan pitää kurssi oikeassa suunnassa ja nokka kohti tulevaa. Mennyt on mennyttä ja sinne ei ole paluuta. Kuullaan taas sanoo Henkka ja kumartaa.

sunnuntai 15. marraskuuta 2020

Kaikkea kanssa

Henrikki on ollut lomalla, joskushan sitä on työmiehenkin levättävä.  Siellä maaelämässä ollaan lomalla yhtenään tai ainakin toivotaan ja odotetaan lomaa yhtenään. Siinähän se aika sitten menee, odotellessa ja kun lopen lomalle vihdoin päästään, niin ei osata nauttia siitä. Kumma on maallisen ihmisen mieli ja vielä kummallisemmaksi muuttu kun henki alkaa hönkäilemään omiaan siihen soppaan. Ei tahdo erottaa mikä on totta ja todellista. 

Kyllä se on niin, että selvyyden saamiseen kuluu vuosituhantiset toilailut milloin missäkin. Karua luettavaa on kun elämänkirjojen ääressä istuu ja tutkii jonkun sieluparan matkakertomuksia.Minä Henrikki olen nyt sitten edennyt sille luokalle, jotta lueskelen näitä kirjoja. Arkistot on mahtavia ja lukemista riittää, mutta täällä lukeminen on enemmänkin energioihin virittymistä. Kirjan kun aukaisee niin sieltä pöllähtää monenkirjavat kokemukset ja etenkin se, miten on kokija oppinsa ottanut vai onko ottanut sittenkään. 

Ei maallinen Henrikki ikään olisi uskonut näkevänsä näkymätöntä selvemmin kuin nyt näen. No itse asiaan mennäkseni haluan vahvistaa lukijoitani löytämään etsimäänsä. Joku siellä virkkaa, jotta ei mitään etsi. Toinen sanoo ettei ole löytänyt vaikka on etsinyt ja etsinyt. Sitten on niitä, jotka vähän silmäluomea nostaa ja jatkaa sikeää untaan. Ne ei herää vaikka Henrikki tai koko muu sakki paukuttaisi rumpuja korvan juuressa. Onnellisen tietämättömiä, mutta elämässä silti. Ei kuolleita keholtaan vaan henkisesti lähellä sitä.  Jarrumiehinä he on loistavia, koska vastustavat ihan kaikkea. Periaatteessa ovat eri mieltä. Helppohan se on olla, kun mistään ei mitään tajua. Vaan hekin ovat samaan suuntaan nokkansa kanssa asettautuneet vaan vielä ei ole liikahtamista näköpiirissä. Voitko kuvitella, on sieluja jotka jatkavat kuorsaamista monen monta kehon elämää. Millään ei mene oppi  perille. Sellaisten tarinat ovat kyllä turhauttavia, ei päätä eikä häntää. Yksi lopsaus elämään ja toinen lopsaus kuoleman kautta uuteen. Olen ohittanut ne tarinat syvällä huokauksella ja koettanut siunata niitä. Vaan sekin kyllä tuntuu turhalta, mutta niin ne kirkkaat opettaa, että jokaista tulisi muistaa siunata. Siinä sitä on hommaa mutta joskus sekin toiminta nousee esille. Viimeistään siinä vaiheessa, kun siunaajan kirjoja aletaan tutkia suurennslasilla. Voipi olla, että silloin kunnian torvet soida törähtävät oikein mallikkaasti. Semmosta se on henkinen toiminta ja kasvu.

Henkalta on kyselty moneen kertaan, jotta kauanko tämä kärvennys kestää siellä. En ole saanut vastauksia, vaikka olen kyllä käynyt kyselemässä. Kirkkaat nauravat minulle ja toteavat, ei sillä ajalla ole mitään tekoa. Eli vastaan nyt tähän, ei sillä ajalla ole mitään tekoa. Mitä se sitten tarkoittaa, siitä voisin jotakin osviittaa antaa. 

Minä elän ajan ulkopuolella, sinä ajassa. Sinussa oleva henki on ajaton, ruumis ruppi on kiinni ajassa. Kiire on yhtä tyhjän kanssa näissä isommissa ympyröissä, siellä se juoksuttaa ruumista ja mieltä. Mitä enemmän on mammonan syrjässä kiinni, sen kiiruummaksi elämä muuttuu. Mitä enemmän henkisfääri jo kajastaa, kiireet loppuu tai vähenee sitä mukaan. 

Kärvennys tarkoittaa turhuuksista puhdistumista. Sen voin sanoa, että sitä turhaa on rakennettu niin pitkään, ettei se hetkessä muutu. Liekkiä lisätään täältä suunnalta, vaan sääliksikin käy niitä, jotka grillaa koko ihmiskuntaa omien kuviteltujen harhojensa vallassa. Nille se koittaa kovat ajat siellä ja vasta tänne tultuaan koko totuus lävähtää nokan eteen. No nokkaa ei siinä vaiheessa ole vaan tajunta. 

Oikeudenmukaisuuden mukaan täällä eletään. Mietippä sitä mitä se tarkoittaa? Jokainen saa ansionsa tai ansiottomuutensa mukaan. Siivilänä on hyväntekeväisyys, rakkaus ja anteeksi antaminen. Mitä luulet niiden kohdalla, jotka ovat ahneuttaan hukuttamassa koko muuta sakkia? Ei siinä taida olla kehumista, miten se Jeesus opettaa, ensimmäiset tulevat viimeisiksi. Ketkä ne kuvittelevat olevansa ensimmäisiä siellä? Siinä sitä on totuutta pohdittavaksi. Vaan se ei auta nyt siellä, kun kärvennys on tällä asteella menossa. Koville se tulee ottamaan jokaiselle, koska sumutus ja valehtelu on hyväksytty piennimästä isoimpaan. Henkka neuvoo, jotta ota nyt neuvosta vaari ja lopeta valehtelu. Nyt kun teet parannuksen, niin hyvin ehdit. Perille sitä kyllä jokainen pääsee, hauta se kaikkia odottaa, niitäkin jotka eivät mitään usko. Vaan haudassa ei henki ole ikään maannut ja se se vasta on mielenkiintoinen asia. Luulisi tietomiehien ja naisien sen verran höröstävän korviaan, jotta edes hieman pohtisivat seurauksiaan, johon ovat itseään ajamassa. Ole sinä hyvä ihminen hereillä enemmän. Lakkaa laukomasta tyhjän perässä ja asettaudu rukoilemaan ja siunaamaan. Vaikka edes kerran päivässä, siinä hengityksen lomassa, muutaman kerran. Sekin on kasvuksi ja ojennukseksi.

Sitä minä vaan, jotta mikään ei muuksi muutu yhessä hetkessä eikä kahdessakaan. Vaan löylyä lyödään lisää ja jos tuntuu että ei kestä, niin antaa murtua vaan. Valo se sieltä murtumasta purskahtaa esiin. Ja siitä on hyvä aloittaa kasvu parempaan kuosiin. 

Rukoillaan ja kiitetään jokaisesta kivusta, joka johtaa kasvuun ja edistykseen. Kiitetään niistä olemisen tiloista kun on vapaa tuskaisesta odotuksesta. Kerätään voimia hengessä ja sieltä se siunaantuu myös sille ruppi paralle...

Kuulemisiin ja näkymisiinkin

Henrikki

maanantai 14. syyskuuta 2020

Kysymyksiä ja vastauksia

 Kysymyksiä: Onko tarkoitettu, että sinä Henrikki alat puhumaan kirjurin kautta? Mitä pitää huomioida, että asiat menevät oikein? 

Do diin, nyt päästiin itse asiaan, joka on ollut tuloillaan jo jonkin aikaa. Tämä on juurikin se tarkoitus, koska tarpeellisuus on tärkeintä. Miksi tehdä jotakin? Harjoittelu kausi on nyt saatettu päätökseen. Kirjoitukset on tallessa ja niihin voi aina palata ja se on hyvä se. Aika on oikea ja on totisesti hihojen käärimisen aika.

Ei se ole sen kummempaa kun pistää asia kehille, sanoo tässä Henkka, hymyn kare naamavärkissä. Täällä ollaan valmiita ja kaikkihan toimii kun pannan toimimaan.

Sen verran annan tästä osviittaa, että kirjurin tulee huolehtia omasta jaksamisestaan. On nimittäin sen verran usvaa tulossa putkeen, että heikompia voi pyörryttää. Kyllähän tässä rojektissa on täältäkin apujoukkoja ja kaikkihan tapahtuu Jumalallisen järjestyksen mukaan. Huoletta saatte siitä olla, mutta on hyvä tietää, että kaikki pitää ajatella etukäteen ja suunnitella hyvin.

Ensi ilta on ikään kuin sisään ajo. Silloin tasataan ja toimitetaan asiat mallilleen. Ohjauksessa kun ollaan kaikki tyyni niin pannaan juttu niin sanotusti kehille. Ja jotta kuulijat sais parhaan hyödyn niin he voi kysyä Henrikiltä. Yks kysymys kuulijaa kohti ja paperille rustattuna, ettei synny häslinkiä ja kirjuri pysyy taajuuksilla.

Se takki homma oli minun idea. Maaelossa kun menin asioille kirkonkylään ja oli joku tähellisempi juttu, niin puin semmosen palttoon pälle.Tuli jotenkin uskottavampi ja fiinimpi olo. Näytin oikein isäntämieheltä ja sitähän mie olinkin muitten mielestä, omissa silmissä tunsin olevani  huithaapeli, tähtiin tuijottaja ja kuun kuvajaisten perässä juoksija. Siitä sain kyllä oppirahat maksaa, kun en ittiäni uskonut vaan häpeilin enkä kehannut kaikkia ääneen sanoa. En ees silloin kun tiesin aivan tarkkaan, mihin se naapurin poika katosi. Vihjeitä muka vain tuumailin, mutta onneksi edes sen verran, että saatiin poika ehjänä takaisin.

No nyt sitten nämäkin asiat tulee korjattua, kun saan ittäni ilmaista tällä viissiin. Niin se kuulkaa menee, ettei ne työt ja touhut siihen pääty, kun ruppi maahan pannaan. Uus palttoo vain päälle ja menoksi jos asiankohdat on kohdillaan ja tarvittavat tukijoukot avittaa. 

Jo vain tämä aika tuo henkimaailman niin liki maaelon ihmisiä. Tässä sitä sitten aloitetaan sen suuremman mission tekeminen. Kylmäksi ei jää kukaanj 

a Henrikki nauraa ja kiittää. Pidoissa tavataan pikinmiten!