Uskotko?

Henrikki tässä terveppä terve!
Älä hättäile, äläkä hermostu. Jos näkisit vähän edemmäs niin tietäisit, jotta mitään aihetta hermojen kiristykseen ei ole. Kaikki luontuu ajallaan ja jos ei luonnu, niin sitten asian on annettava mennä menojaan. Mitäpä sitä haamuamaan asioita, jotka ei muuta tee ko ongelmia ja vaikeutta. Se on kumma, ihmisenä sitä haamuaa kaikenlaista turhaa ja tärkeimmät asia jää tekemättä tai huomaamatta.Millä sitä ittensä kuormittaa? Jos ajattelen omaa maaelämää, niin kuormitin itteni sillä kuvitelmalla, että minun pitää toimittaa kaiken maailman asioita. Tein kovaa työtä ja samalla huolehdin perheen, sukulaisten ja tuttujen elämää. Kenellä oli mitäki ja minä keikuin paskakuorman päällä kuvitellen, että hyvä tästä tulee, kunhan ehdin kaikkeen ottamaan kantaa ja toimittamaan kiireellisimpiä asioita. Nyt voi todeta, kuolema siitä tuli ja suurin osa asioista jäi hoitamatta. No hyvän ihmisen maineen kanssa kuolema ehkä helpotti henkimaailmaan hutkahtamista. Ei siitä muuta etua ollutkaan, keho oli aina kipeä, sydän muljahteli kolemaksi ja uni ei tullut pahimpina aikoina silmään. Uskoin tekeväni oikein kaikkien kannalta. Uskolla on totisesti mahdoton voima. Se värittää koko elämän ja vielä elämänkin jälkeen sen varaan rakentuu koko hoito.

Mihin sinä hyvä ihminen uskot? Kysyppä varsten itteltäs mihin sinun uskosi perustuu? Kuka sinut on saanut uskomaan, vaan oletko ihan tosissaan kehitelly oman uskon ihan itse? Jälkimmäinen on pötypuhetta, koska ei ole olemassa ihmistä, joka ei ottaisi uskonaiheita muilta. Siksi haastan sinua tutkimaan sitä tahoa, joka on uskomisesi taustalla. Luuletko, että ne on itte ottanu selvää asioiden tosiasiallisista laidoista vaan oisko ne kopioinu jutut? Lisänneet omaksi eduksi vähän omia juttuja ja piirteitä, että hyötyisivät asiasta. Pyhä on oikein sopiva päivä pohtia vähän laajemmin omaa ittiänsä. Milloin muuten sitä on aikaa hidastaa? Niin no, ei tänä aikana edes pyhä ole pyhä. Paljon on uudistuksien nimissä tehty asioita, jotka yhä enemmän loitontaa ihmistä ittestänsä saati sitten Taivaallisista.

Usko on miehen nimi. Siinä vasta luotettava ihminen, joka seisoo ko tammi ikään. Sen puhe on suoraa ja jämerää. Voipi olla, että se ei anna peiksi mistään vaan mennä tohottaa nokka suorana, sivulle vilkuilematta, kohti kohtaloaan. Oli se sitten minkälainen kohtalo hyvänsä, niin Usko sen kirkastaa. Missä kohtaa Usko joutuu koetukselle? Missä se voi murtua ja muuttua? No viimeistään siinä vaiheessa, kun henki hutkahtaa ruumista. Paitti, että jos ihminen on oikein uskonsa orja niin kuolemanjälkeenkin hän rakentaa omansa näköisekseen. Eli näkee ja kokee sen minkä uskoo! Mahdoton homma, niin voimakkaan asian kanssa ihminen operoi koko elämänsä eli nyt tarkoitan sielun ikuista elämää ynnä maanpäällä viivähtämistä, silloin tällöin.

Tuo silloin tällöin on metkaa. Moni pohtii, jotta kuinka ussein sitä viivähdetään. Onko sillä oikeasti merkitystä? Ikuisuus on joka tapauksessa se perustila, missä elämä ilmenee. Se on vähän niin kuin palttoo päälle, menen ulos. Palttoo pois, kun tulen sisälle. Jos on oikein eläväisen sorttinen niin meno on joutuista. Hittaampia hirvittää, mutta kaikilla se on edessä. Palttoon pois riisuminen ja se vasta onki näytelmä, mitä sieltä palttoon kätköistä paljastuu? Sieltä kuoriutuu henki, joka ei enää voi piilotella itteänsä eikä omia juttujaan. Henkimaailmassa ei ole mitään valetta. Ajatteleppa, kuinka siinä sitten ollaan, kun kaikki pötypuhe, luulot ja uskomukset karisee? Paljonko jää jäljelle?

Jos alkaisit uskomaan rakkauteen. Se on kyllä vaikia tilanne, kun luulet siitä vaikka ja mitä. Oikomaan ei tästäkään asiasta pääse, mutta se ittessänsä on koko jutun juuri. Kaiken mahdollisen ja mahdottomanki kivijalka. Henkimaailmassa rakkaus on vallitseva tila, jokainen on sen sisällä ja osa siitä. Voitko uskoa, että niin se on siellä maa elämässäki. Kun vihdoinki antautuisit rakkaudelle, niin elämä helpottuisi kerta pierasulla.

Siinä on viestiä tälle pyhälle ja huomiselle arjelle. Me täälltä puhaltelemme inspiraatioita ja siunauksia. Muistakaa tekin siunata lähtijöitä ja jo lähteneitä. Me täällä palvelemme korkeinta hyvää ja meillä on siunattu yhteys, joka ei pätki eikä lakkaa toimimasta.

Hyvää ja siunattua sunnuntaipyhää.
Henrikki

Harjoitusta taajuuksien keskellä

Energia on keskeistä kaikessa ja kaikissa. Energian taajuudet voidaan mitata ja henkisessä työskenteyssä ollaan tekemisissä energioiden laadun eli taajuuksien kanssa. Henkimaailman taajuus on eri kuin tässä fyysisessä tilassa elävien. Miten saada oma energiataso sille taajuudelle, että yhteys henkimaailmaan madollistuu? Miten meediot toimivat? Miten selitetään henkimaailman ilmiöt, jotka tulevat kokemuksiin ns. sattumalta?

Henrikin ilmestyminen tietoisuuteni on mielenkiintoinen asia. Hänen osviittansa osuvat ja uppoavat. Miten toimien tämä on yleensä mahdollista? Kysymyshän on kahdesta hengestä ja heidän välisestä vuorovaikutuksesta, minun kirjurina ja hänen tuottamastaan ilmaisusta. Itse en pyrkinyt tavoittamaan Henrikkiä. Elän elämääni henkitietoisena meediona ja koen, että Henrikki otti henkeeni yhteyttä korkempien tarkoitusten ja tekijöitten vuoksi.

Hän on hyvin aktiivinen ja tunnistan hänen läheisyytensä. Tämä ns. harjoitteleminen on aivan uusi menetelmä, jota hän markkinoi voimakkaasti. Siitä päättelen, että hän on vakuuttunut kyvystävi välittää hänen osviittojaan. Se saa minut hyvin kiitolliseksi, koska henkinen työskentely on minulle elämäntehtävä, jota pyrin tekemään monella eri tapaa.

Harjoitus tekee mestarin, sanoo Henrikki ja nauraa. Hänen huumorinsa on tarttuvaa ja olen saanut palautetta osviittojen lukijoilta, että nauru purskahtaa jostakin käänteestä tai selvityksestä ihan huomaamatta. Nauru ja ilo on merkki kehittyneestä sielusta, joten siltä osin voin olla varma, että Henrikki on hyvä henki.

Harjoitus alkakoon. Se tarkoittaa hyvin kiinteää keskittymistä ja energiatasoissa matkustamista. Minun on siirryttävä tasolta toiselle, että voin kirjoittaa ja kysyä.
____________________________________________

Kysymys: Miten ihminen saa yhteyden henkimaailmaan?

Jahaa, että sellaista halutaan tietää. Ensinnäkin on oivallista selvittää itselle oman hengen tilanne. Mistä sen sitten selvittää on erityisen haastavaa mutta mielenkiintoista. Henkimaailma on henkien asuttama tila. Siis tämä missä minäkin nyt olen, ei ole ruppia eli maallista majaa. Sinä henki asustelet omassa kömpsässäsi ja sen kunto kertoo suoraan, missä kunnossa henkesi on.

Ei tarvitse ihmetellä, jos oma kulkupeli on reissussa rähjääntynyt, niin yhteys tänne voi tuottaa erityistä vaikeutta. Toki henget ovat yhteydessä aina, mutta oikein tahtomisen ja tietämisen kautta rakennettu yhteys on eri juttu. Henget tapaavat toisiaan täällä ja siellä. Minäkin Henrikki olen kirjurin kanssa yhteydessä alvariinsa. Hänen tehtävänsä ei aina ole oikein häävi, koska maaelämä vaatii aina aikaa ja energiaa. Olen yrittänyt hillitä innokkuuttani, mutta kun asiaa on mahdottoman paljon, en tahdo malttaa.

Yhteys henkimaailmaan on ensinnäkin hyvin luonnollista. Siinä ei lopen ole mitään outoa ja peljättävää. Ainoa asia, joka estää luonnollisen yhteyden on ihmiskehossa asuvan hengen vastahakoisuus, luulot, pelot ja ulkoiset tekijät. Miten sitä yhteyttä luodaan muutoin kun hengen voimin! Ensin maaelämän keho kuntoon, tupakat pois ja piiput piiloon, viina ja lääkkeet karanteeniin, asenne avarammaksi ja luulot pois. Luulotautisen ei pitäisi alkaa olemaan yhteyksissä tänne päin. Se on niin, että sekavat vetävät sekavia puoleensa. Mikä siitä tulee? Mahdottoman sakea soppa jota ei syö kukaan, edes Erkki. Joka muuten sattui olemaan naapurini maakodissa, erittäin nuuka ja luulosairas. Ei siitä sen enempää.

Jos siis olette jo yhteydessä sattumoisin henkien kanssa, niin turhaanhan te kyselette tämän systeemin perään? Opetelkaa ottamaan henget vastaan ja oppikaa ottamaan vastaan niitä hyviä hemmoja. Pahiksien kanssa tulee isompia ongelmia. Samansorttiset vetävät samansorttisia puoleensa. Tästä olen jo aiemmin osviittaa antanut. Plussia lisää niin jo vain kuuluvuuskin paranee. Miinukset tekevät häiriötä ja siitä ei hyvää seuraa.

Kysymys: Miten energiat voi oppia tunnistamaan?

Energia on se sinun ilmapiiri eli aura. Kysymys ei nyt ole siitä aurasta, jota vedetään pellolla. Aura on energiaa, voimaa ja sen ilmausta. Olotilan ollessa kuin ossuus kaupan hevosella, niin totta maar aurasi hehkuu ja säkenöi. Maansa myyneen aura ei hehku vaan hiipuu hiipumistaan. Hyvä ettei sammu, koska sitten ollaanki jo kovaa kyytiä hutkahtamassa tännepäin.

Millä tuulella olet nyt? Pahankurisena ja tympääntyneenä? Iloisena ja hyvillä mielillä? Vai jotakin siltä ja väliltä? Se näkyy energioissasi ja tuntuu lähellesi työntyvissä ihmisissäkin. Suhdesoppa on tosi, koska soppa kupposet kiehuskelevat siellä tasaiseen tahtiin. Energiset vaikutukset siellä ottavat mittaa toisistaan.

Tunne itsesi niin tunnet energiat ja hengetkin tulevat tunnetuiksi kaupan tekijäisinä. Voin sen sanoa, että ittensä tuntemiseen menee aikaa ja aikakausia. Ole siis huoletta, jos tänään olet innokas tutustumaan itteesi, niin ei hommat tule loppumaan vielä moneen aikaan. Ennen alkuun pääsyä kannattaa ottaa rennosti, koska urakka tulee ottamaan voimille. Jos nyt oikeasti aiot alkaa opiskelemaan niin muista lähettää tänne yläkertaan pyyntö. Täällä on joutilasta sakkia, jotka rientävät yhdessä tuumin avittamaan sinua. He ovat odottaneet kutsuasi iättömän ajan ja voit vain kuvitella, mikä riemu täällä syntyy, kun päätä nyt sitten ottaa suunnan totuutta kohti.

Meillä on täällä aina juhlat, kun joku maakotilainen lähettää kutsun. Nykysin tahtoo olla juhlia yhtenä solkena ja mikäs sen mukavampaa. Monta vuosituhatta onkin ollut aika hiljaista. Tekeminen ja touhuaminen se pitää hengen virkkuna oli sitten kysymys meistä täällä tai teistä siellä.

Oliskohan tässä nyt tästä asiasta tarpeeksi? Hyvä alku ja kyllä asiat alkavat sujua.

Kysymys: Mikä on luulotaudin merkitys ja seuraus?

No johan lykkäsit kysymyksen. Tämä on sitten viimeinen tällä kertaa. Luulo ei ole koskaan tiedon väärti. Tieto ja ymmärrys ovat tärkeitä terveyden kannalta. Ihminen luulottelee kun ei tiedä ja höystää luulojaan mitä eriskummallisimmilla asioilla. Uskotteko jos sanon, jotta melkein kaikki vaivat ovat luulotautisten keksimiä. Nyt minä pommin poksautin, mutta se on kuulkaa ihan varmasti niin. Se miten tämän asian selvitän, onkin sitten vähän vaativampi juttu.

Voitko sinä ajatella, että ajattelusi ja uskottelusi tekevät elämästäsi sen, mitä se on? Tästä on kokemuksia jokaisella, mutta ihan päätökseen asti sitä asiaa ei ole tajuttu. Luulotauti vaivaa jokaista maaelämää elävää. Tauti on levinnyt joka paikkaan, ihan kaikkeen mahdolliseen. Nyt kun olen täällä tajuan sen mahdottoman luulotautisten määrän, joka kansoittaa maata. Miten luulet muuten asioiden menneen niin vikaan, kuin ne nyt ovat? Luuloja on alettu pitään totena ja niin sitten koko sakki sairastaa.

Kuoleman jälkeen tämä asia valkenee ja järkytys on suuri. Ei ole kumma, että henkihospitaalissa on paikat täynnä. Sekavat luulotautiset täyttävät koko vastaanoton. Toiset eivät tahdo millään tajuta ja heidät sitten palautetaan lähtöasemalle. Ei ihmisen henkeä kukaan voi pakottaa ja sitten se kestää seurauksensa. Ne jotka alkavat tajuamaan saavat hoitoa. jotta luulotauti nujertuu. Tieto on lääke kaikkiin vaivoihin. Tieto on valttia, koska se kumoaa olemattomat höpötykset.

Katseleppa nyt ihan hissukseen omaa itteäsi ja tarkista luulottelujesi sisällöt. Onko kaikki ihan oikein vai olisiko ne vinksallaan johonkin suuntaan? Väitän, että vinksallaan ovat, koska se on hyvin yleistä. On toki niitä harvoja, jotka ovat ponnekkaasti korjanneet vinksauksensa ja etenevät omassa tahdissaan. Niitä ei ole paljoa, mutta suuntaa ovat muuttamassa suuret joukot, niin kuin jo aiemmin totesin.

Nyt on aika sanoa taas näkemisiin ja näkymisiin. Henrikki on tyytyväinen ja menee nyt ottamaan nokoset. Täällä ei nukuta vaan huokaistaan vilvoittavien vetten äärellä. Sitä ei vielä tiedä kenet siellä tapaan, mutta kutina on semmoinen, että jonkun hyvin erityisen.
Henrikki

Harjoitus on päätöksessään. Jos Henrikki meni lepämään niin minä juon nyt kupin kahvia.

Selvennystä sekaavaan

Kirjurina toimiminen on äärimmäisen herkkää ja vaativaa. Aiemmassa osviitassa oli selkeästi virhe. Olen kirjurina kriittinen ja tutkin asiaa. Pahoittelen virhettä, se oli minun tekemäni. Henrikki ei mielestäni anna osviitoissaan virheellistä tietoa. Olen oppimismatkalla niikuin me kaikki olemme. Vain harjoittelemalla ja myöntämällä keskenkasvuisuutensa, voi oppia. Toivottavasti, ette anna tämän asian viedä huomiotanne toisaalle. Punnitkaa Henrikin sanoja ja ajatuksia laajasti ja tunnustelkaa mitä ne herättävät teissä Kriittisyys on terveen järjen merkki!

----------------------------------------

Henrikki tässä, terveppä terve! Sen minä sanoan, että sekavaa on elämä siellä, mutta täällä ei. Ensi alkuun, ennen kuin tänne asettuu olemaan, on kaikki sekavaa, koska ei tiedä missä on ja minkälaisessa tilassa itse on. Vähitellen selkenee, niin kuin säätieteilijät sanovat.

Selkeneminen tarkoittaa näköalan laajenemista sisään ja ulos. Se on tässä metkaa, kun te katsotte sisäänne, niin ette voi nähdä kuin ihon. Ihon alla on koneisto, joka toimii lakkaamatta hyväksenne. Ette näe sitä, mutta tiedätte, että koneiston on oltava, koskapa olette elossa eli hengissä. Hengissä oleminen on täällä ainoa tieto. Elossa ja hengissä tai hengessä elossa, aina ja iankaikkisesti.

Ruumis on kuollut ja sitä nimitystä ei kannata käyttää muuta kuin siitä, jonka henki on lähtenyt livohkaan. Livohkaan lähtö tarkoittaa muuttoa muualle. Huushollista siirtymistä paremmille kala vesille. Minulla oli hyvät kalavedet maakodin lähellä, mutta ne eivät vedä vertoja näille ulapoille, joilla täällä seilailen. Joku kysyy, että onko siellä muka vettä? Voi kertoa, että paljon kaikkea, mistä ei voi kuvitellakkaan eikä unelmoida. Mielikuvitus ja ajatus ovat työkaluja täällä. Voin matkustaa kunhan hohteeni sen sallii. Todellinen vapaus koittaa vasta sitten, kun kirkkaudesta tulee totta.

Ajatus on työkalu. Tutkippa varsin omaa työkalupakkia. Mitä kaluja sinä olet kerännyt maamatkaasi varten? Pidätkö niistä hyvää huolta ja aiotko hankkia vielä jotakin tehokkaampaa vempelettä?  Täällä kaikki työkalut ovat henkistä laatua. Kirvestä, sahaa, vasaraa ja nauloja ei tarvita siinä mielessä, kun siellä. Maassa maan tavalla ja taivaassa toisella tapaa. Henkimaailma rikastuttaa maaelämää, mutta moni ei piittaa tuon taivaallista meistä. On henkiä, jotka surevat sukulaisten piittaamattomuutta. Henget yrittää kaikella tavoin herättää huomiota, mutta huonoilla tuloksilla. Täällä ei ole kummituksia mutta henget voivat kyllä kummitella. Minäkin kävin siellä seisoa töröttämässä ja puhaltelin virtauksia, kukaan ei huomannut eikä välittänyt. Onhan niitä ihmisiä, jotka tuntee ja tietää asioista enempi. Niitä vain tahdotaan pilkata ja pitää pöhköinä, niitten toimesta, jotka ei käsitä yhtään mitään mistään. Siksi minäkään en liiemmin puhunut henkasioista, hullunahan ne olisivat pitäneet. Hymyt kyllä hyytyy siinä vaiheessa, kun totuus aukaisee silmät tajuamaan elämää. Sitä moni katuu katkerasti, miksi ei rohjennut tutkia asioita vähän enemmän ja miksi niin helposti alkoi arvostelemaan, antoi periksi ja oli niin laiska.

Minä olen opetellut olemaan hissukseen. Jos en jotakin tiedä, niin otan selvää. Kova on koulu niillä, jotka kuvittelee tietävänsä, mutta eivät siltikään tiedä. Siitä kaatua rojahtaa niine hyvineen ja itsensähän siinä loukkaa. Jos ei jalka mene poikki niin ainakin päähän sattuu. Niin se on, että koulutusta jokainen saa niissä aineissa, missä tarvitsee. Ne opit, jotka on jo tiedossa, säilyy ja pysyy muistissa. Niitä pitää vain ottaa käytäntöön ja toimia sen mukaan. Teeskentelemään ei kannata alkaa, koska se on samaa kuin valehtelu. Siitäkään ei kunnian kukko laula.

Ollaan täällä valmiuksissa. Tuli kirkkauksista tieto, jotta maanpiirissä myllerrys jatkuu kiihtyvällä vauhdilla. Valmiuksissa oleminen tarkoittaa hereillä olemista kaiken suhteen. Kutsun käydessä, niin sitten ei enää ehdi valmistautua. Sama se on teilläkin siellä. Olkaa valppaita ja hereillä, pankaa merkille ajan merkkejä ja luonnon viestejä. Jos sanon, jotta vuoden päästä paljon on muuttunut. Joku hätäilee, jotta tuleeko sota, maanjäristys, tulvat vai mitä?  Koko ajan maapalolla soditaan, maa järkkyy ja vedet nousee. Ei se mitään uutta ole ja ihmeellistä. Se vain, jos se sattuu omaa pirttiä heiluttelemaan, niin tahtoo iskeä paniikki. Mitäs se haittaa, jos muutama kortteeri luuhistuu toisella taholla?  Haluan vain muistuttaa, että maapalolla on koko ajan jossakin maailmanlopun meininki yksittäisten ihmistn kohdilla. Kaikki on hyvin suhteellista hyvät ihimiset. Täältä kattoessa ei oikein naurata, koska niin hitaasti ihmispolot herää tajuamaan elämän arvon. No kirkkauden kajastuksessahan tässä ollaan, itse kukin, enemmän tai vähemmän.Toivoa ei auta heittää menemään, vaan kun tekee kylliksi, niin se riittää.

Siitä sisäisyydestä vielä sen verran, meillä ei ole ihon alla elimiä vaan energiaa, joka virtaa lakkaamatta. Ihokin on vain tämmönen kuultava ja ohut. Muotoon voi vaikuttaa mutta tietty kuosi säilyy. Kirkkaat hohtaa kirkkautta sieltä koko olemuksesta, meikäläisellä on vähän niin kuin pellavainen paita päällä. Hohto kyllä jo läpäisee mukavasti. Ne joitka eivät hohda ovat enemmän vaatetettuja. Niitten henki, kun ei ole vielä oikein syttynyt, niin muoto sen ilmineeraa.

Nyt sitten ei muuta kuin hohdokasta elämää. Paneppa merkille, kun olet oikein hyvässä hyvän vireessä niin olotila kevenee. Ystävät voi ihmetellä, että mikä sinua vaivaa?  Siinä sinä näet sen eron, miksi henkimaailmaa pidetään niin outona. Hehkuppa hengen valoa oikein urakalla tänään ja tästedes. Siittä saat niitä isoja plussia sitten täällä. Et voi aavistaakkaan, mikä merkitys sillä on, kun tulla hutkahdat tänne ja mukansi on hohtoa ja plussia. Muistutan vielä siitä, että plussat kumoaa vanhat miinukset. Se on sitä parannuksen tekoa parhaimmillaan.

Hyvää pyhää ja kuullaan taas, kun sen aika koittaa.
Henrikki

Sekavaako?

Henrikki tässä terve! Olen taas iskussa. Se tarkoittaa osviittoja lukevien kannalta uutta tekstiä. Sekavuus on tila, jossa seilaaminen kadotuttaa suunnan. Ei kerta kaikkiaan tiedä, mitä tehdä ja mihin ryhtyä. Sekaisin kuin seinäkello on lause, joka kuvaa tätä tilaa hyvin.

Mistä sekavuus johtuu? Omalla kohdalla voin kertoa, että yhdessä vaiheessa en tiennyt mitä halusin, kun halusin niin paljon kaikkea. Ikkunoista ja ovista tunki jos jonkun sorttista mainosta siitä, mitä pitää ihmisellä olla, jotta hän pärjää. Se on loputonta ja juuri se ei pääty ikinä. Minäkin seurasin maailman mallia eli sitä, mitä naapurilla oli, minkälaisella traktorilla hän ajeli ja mikä tekee miehestä miehen? Se oli surullista aikaa, kun sitä täältä tarkastelen. Voimat hupeni ja terveys alkoi reistailla. Sitten, kun voimat hupenee niin sitten ei Henrikkäkään naurata. Nyt sitä pelkoa minulla ei ole. Täällä ei ole pulaa mistään ja kovin vähän jos ei ollenkaan täällä mitään tavaraa tarvitseekaan. Se on kuulkaa vapauttavinta, kun voi todeta, että kaikkea on ja ylikin jää.

Viittasin niistä meneillään olevista juhlista täällä. Nyt on tilanne se, että juhlia pidetään siksi, että ihmiskunnassa on vihdoin meneillään todellinen herätyksen aalto. Moni henki on päättänyt tehdä täys käännöksen taipaleellaan. Kotiin palaajia on ilmaantunut taivaanporteille sankoin joukoin. Toisaalta, se on merkinnyt surumarssien soittamista siellä teillä. Vielä on paljon tehtävää, että jokainen ihminen suostuu tarkastamaan kompanssinsa toimivuutta ja kykya nähdä oikeat koordinaatit. On se niin mahdottomasta umpiluusta useankin pääkoppa, että ei millään tahdo taipua edes tutkimaan muita vaihtoehtoja. Hamaan hautaan lampsitaan ojan pientareilla ja vieressä hohtaa taivaallinen tie.

Nyt kuitenkin suuren kirkkauden kirkkaudet ovat päätyneet jouduttamaan asioiden etenemistä. Se tietää itkua ja hammastenkiristystä hengettömille ihmisille siis niille, jotka ovat käntäneet selustansa Luoja Jumalalle. Ne joilla sitä hohtoa on, puhumattakaan jo kirkkauden kanssa toimiville, aika tulee olemaan todellinen voimain koitos. Vaikeaa minun on tästä tämän enempää sanoa, koska en ole ennustaja eukko enkä ukko. En halua pelotella tai maalata piruja seinälle, vaan antaa pikkuisen osviitan siitä, että paljon tulee muutoksia tapahtumaan. Kipeää käy ja murhetta piisaa. Miettikääpä sitä, kun ihminen on sitoutunut mammonaan ja sen palvontaan kaikella olemuksellaan. Henkielämä on minimoitu ja Jumalasta ei ole ajatustakaan. Mitä lapselle tapahtuu, kun kaikkein arvokkain ja tärkein lelu katoaa tai särkyy korjauskelvottomasti ja kaupasta ei löydy uutta ostettavaksi? Sen edessä sitä siellä kohta ollaan.

Hohtavat ja kirkkaat tietävät vastuunsa ja sen, mitä tuleman pitää. He valmistautuvat koitokseen huolehtimalla asioistaan ja itsestään. Sitä haluan tässä taas toistaa, että pitäkää ne lampettinne kunnossa. Eikä tee pahaa vaikka vähän hamstraisitte evästä pahojen päivien varalle. Ruumishan tarvitsee polttoainetta elääkseen. Siunatkaa ruokanne koska silloin siitä tulee säie tänne runsauden valtakuntaan. Eväs riittää useammalle ja kaikki tulevat ravituiksi.

Joku jo ajattelee, jotta nyt tulee maailmanloppu! Ei maailma lopu, se muutaa muotoaan ja taajuuttaan. Pettävälle pohjalle tehty rakennus ei kestä, vaan murtuu. Pohtikaa sitä, kuinka pettävälle pohjalle ihmiskunta on systeeminsä rakentanut? Samalla voi vilkaista sitä omaa pytinkiä. Kuinka kestävällä pohjalla on oma elämä?

Nyt ei ole tuomion sunnuntai vaikka joku voi jo niin tuumata. Nyt on valkenemassa aivan uusi vaihe ihmiskunnalle. Se vie oman aikansa, se ei tapahdu yhdessä eikä yhdessätoista yössä. Kaikki tarvittava tieto on ulottuvilla, kun on rohkeutta asioita tutkia, mutta ei pelolla vaan rakkaudella. Siinä on huima ero. Se kuvastaa hengen ja materian vastakkaisuutta ja kuitenkin kumpaakin tarvitaan, jotta edistyminen voi tapahtua.

Olkaa varmoja itsestänne, kun olette saaneet hohdon kajastamaan. Enään ei pidä kajota menneisiin, koska sieltä ette voi löytää rakenneusaineita itseenne, sen enempää kuin teissä on nyt. Turhaa on muistella kärsimystä vaan kiittää voisitte. Kärsimys on kirkastumisen alku ja kun kerran olette sen kanssa sujut, niin miksi ihmeessä veivata sitä edelleen? Eteenpäin on elävän mieli ja henki. Minulla on alkamassa syventävät opinnot ja sen minä sanon, jotta ompahan mielenkiintoista. Kirkkaudesta annettiin palautetta tästä affääristä ja juuri tämä auttaa minua oppimaan lisää heidän johdollaan.

Älkää murehtiko huomisista vaan eläkää ihmisiksi nyt. Huominen tulee ajallaan ja mistä osoitteesta itse kukin herää on sen ajan ilo tai ihmetys. Palataan asiaan ja niitä kummituskysymyksiä voitte esittää? Ne näkyy ja kuuluu olevan suurempikin kummastuksen aihe. Nyt kun asiantuntija on paikalla niin johan tuota odottaisi jonkun edes rohkaistuvan kysymään? En ala omasta päästä lurittelemaan kauhutarinoita, koska itsessään niitä ei ole edes olemassa. Jotakin selkäpiitä karmivia ihmiskohtaloita toki on, mutta ei hekään määränsä enempää pääse mellastamaan siellä eikä varsinkaan täällä. Yhden lauseen haluan tähän kohtaa vielä sanoa, jos muistaisitte sitäkin pohtia: Ihminen ihan varmasti saa itselleen sen mitä hän tekee ja toimittaa muille. Että niin se menee ja siitä ei ole poikkeusta.