Minulta ei mitään puutu. puuttuuko sinulta?

Ruuhka-aikaa eletään. Siirtyävaiheen hässäkkä teettää töitä ja kapellimestarilla on tahtipuikko poikki.
Henrikki on äimän käkenä, ei tämmöisestä ole ollut tietoa, ainakaan minulla. Kirkkaat kyllä tyyneydessään hymyilevät ja lataavat aina vain enemmän valoa maaelämän ihmisille. Siellä se tulakka on vasta alkamassa ja jo nyt tuntuu toisilla olevan mitta täynnä ja reput täynnä.

Sitähän tässä on tuumattu jo pitkään,jotta miksi ne menneisyyden kuormitukset tulisi setviä ja suosiolla jättää taakseen. Eihän kukaan kykenen koko maailmaa kannattelemaan. Kuormittuneita sieluparkoja piisaa liiaksi asti. Järjen ja ymmärryksen valo on himmennyt ja paniikki vie ihmiset ennen aikaiseen hautaan. Siinä ei auta nyrkkiä heristellä vaan soppa lusikan on pysyttävä omssa kädessä tai sormihaarassa Soppa on ihan oma jokaisella, mausteet on sekaan heitetty puolihuolimattomasti ja tulos voi olla imelyydessään ällötys tai mausteineen kamala. Nieltävä se on, pois ei heitetä mikä on kokoon kyhätty aikojen saatossa.

Kukaan ei pääse livahtamaan tänne huomaamatta. Olkoon ruuhka vaikka minkälainen. Täällä kohdellaan jokaista oikeudella ja kohtuudella. Voin kertoa. että henkihospitaalit ovat täynnä ja lisää on tulijoita, jonoiksi asti. Moni sieltä tulla pöllähtää ihan nuin vain ja osa on jo odotellut useamman kuun kierron. Heille tänne tlo on siunattu kokemus, raihnainen ja rujo ruumis on muisto vaina, jonka perään ei huhuilla.

Miten tämä palvelee korkeinta hyvää?
No jos ei muisti pelaa tai hoksottimet ovat jäähyllä Henrikki voi toda esiin muutamia painavia asianhaaroja prosessista nimeltä henkistyminen ja henkinen edityminen. Ne kun ovat Jumalan lain alaisia askeleita tai hienosti sanottuna syklejä. Kaikki etenee Jumalallisessa järjetyksessä, uskot sinä Jumalaan tai et. Ihan sama mikä sinun näkemyksesi on, se on luulojen ja pelkojen värittämää. Kovin harvassa ovat ne, jotka oikeasti ymmärtävät tätä elämäksi nimitettyä jatkumoa.

Oikeastaan nyt ei kannata juuttua pohtimaan miksi vaan ennenmmin  kysyä miten. Elämä menee aina eteenpäin, vaikka ajatuksissa sitä voi kuvitteellisesti hortoilla milloin missäkin. Tosi asiat ovat tosia, uskoit sinä niihin vain pidätkö täytenä humpuukina. Se juna mennä jyryyttää omalla sitkeällä tahdillaan kohti kotia. Voithan sinä jättäytyä väliasemalle mutta loppujen lopuksi nousta kamuat kyytiin. Sinulla on aina istumapaikka tässä junassa ja numero. Ole huoleti, sinä kuulut jo melkein kalustoon.

Niin tämä mylly jauhaa nyt valheet silpuksi. Siinä myllyssä ei kestä mikään tekopeli. Siksi aika haastaa kaikkia. Ne jotka kuvittelevat olevansa enemmän, parempia ja etuoikeutettuja joutuvat nokatusten aikaansaannoksiensa kanssa. Jos on puhtaat jauhot pussissa, ei käy kuinkaan. Jos jauhot ovat kostuneet tai pilaantuneet, edessä onkin sitten kovat ajat. Seuraukset kun astuvat maksuun tuota pikaa.

Ei ole helppoa kellään, koska helppous on päiväunta. Ponnistelemalla tästä selvitään ei peesaamalla.

Mitä voit tehdä? Henrikki neuvoo, jotta istahda pesuuksille ja huokaise syvään. Nyt ei ole apua vouhottamisesta eikä hätäilystä. Rauhoittuminen on paras konsti. Henrikki tietää tämän ja osviitoissaan on aiemminkin tästä puhunut. Rauhoittuminen on taivaallisten kuulemista, maalliset eivät tätä voi ratkoa ilman taivaallisten apua. Siksi rukoilla häätyy. Aamuin, päivällä ja illoin. Voimavirrat yhtyy ja taivaankansi aukeaa oikeille sfääreille. Kuka sinne pimeään nyt haluaa mennä? En ainakaan minä enkä sitä kenellekkään toivo. Toki on niitä, jotka eivät suostu polveansa notkauttamaan, mutta nillä onkin sitten omat juttunsa.

Henrikki on täys työllistetty nykyisin. Olen oikein elementissäni täällä. Ihan niin kuin nuoruuden päivinä siellä maaelämässä. Helpompaa tässä on se,, ettei tarvitse ahtaan rupin sisällä häärätä vaan on tilaa ja ulottuvuutta. Se on mahdollista teillekkin tämän kokemuksen jälkeen. Lennähdellä paikasta toiseen, käydä nukkua köllöttämässä rakkaan kainalossa, uneksia yhteisiä näkyjä. Helpmpaa se on ja toisilla on jo huimia kokemuksia tästä. Ei kannata murehtia, iloita sitä saa. Ulottuvuuksien välinen matkailu avartaa sielua ja tajuntaa. Totta se on ja aina vain todemmaksi muuttuu.

No niin lapset rakkaat. Olkaapa ajoissa itsenne suhteen, purkakaa vanhat viritykset a avautukaa uudelle. Jättäkkää mikä on jätettäväksi tarkoitettu ja ottakaa se mikä teille kuuluu, olipa kyseessä mikä tahansa elämään liittyvä asia. Sydän mukaan linkiinä meille, jotta saamme virtapiirit kunnostettua uusien virtojen tulemiselle. Siihen ei nyt niin kauaa mene, kun tuntuu, että monella on jo hanskat kädessä . Ne eivät ole olleetkaan hukassa vaan käyttämättömänä taka vasemmalla.

Jumalan siunausta kaikille. Tarttukaa käsistä ja muistakaa siunata. Eikä se hapan naama ole tätä aikaa. Se on jäänne kivikaudesta, jolloin ei ollut mille nauraa saati hymyillä.

Ilolla jatketaan, askellusta kevennetään ja rakkaudessa eletään aina, tapahtuupa mitä tahanasa.
Kiitos ja aamen, Henrikki kiittää ja rientää töihin.
Amen.

Istutaan ja mietitään

Kyllä, nyt on istumisen aika. Juoksemaan ei pidä ryhtyä ja mihin sitä sitten oikein juoksisi? Päätä pahkaa seinään ja koppina takaisin siihen, mistä lähti. Kyllä se on nyt niin, että juoksemiset on juostu joksikin aikaa. Onko se niin kamalaa?  Tässä kohtaa on pakko muistuttaa, että itseään on turha lähteä pakoon, se peijooni seuraa aina mukana. Entiseen aikaan, tarkoitan nyt aikaa ennen tätä maaelämää puistelevaa virusta, joka ainoa iiikka huhuili rauhoittumisen perään, oli uupunut ja ressaantunut kiireestä, hamstraamisesta ja hosumisesta. Nyt kun mahdollisuus levähtämiseen on annettu, niin mitä tapahtuukaan? Iskee paniikki, jotta eihän tämän kanssa voi pärjätä, kun on kerrankin aikaa vain oleskella. Ihmisen mieli ei tyynny koskaan ja tyytymättömyys kehitetään vaikka mistä. Eikö sitä voisi kerrankin löysyttää liitinkiä ja hengittää edes hetken.

Henrikin osviitat on niin kuin osoittautuneet paikkansapitäviksi. Siitä alkaen, kun yhteys muodostui kirjoitukset ovat antaneet suuntaa tähän aikajaksoon. Moni on naureskellut ja lueskellut hyviä juttuja, mutta ymmärryksen lamppu ei ole oikein hehkumaan päässyt. No nyt ollaan tässä ja voin kyllä sanoa, jotta alkumetrit ovat takana ja vauhti tulee kiihtymään. Ei ihmisillä vaan heidän kyhämissään systeemeissä. Nyt on juuri oikea aika ottaa lunkisti, kun kerran kyydissä ollaan kaikki. Joka ainoa olento ja laji, pytinki ja  pytinkien kivijalatkin saavat osansa tästä suunnattomasta muutoksesta.

Henrikillä on ollut kiireitä ja kiireet jatkuu. Moni maaelon asukki huhuilee tänne suuntaan ja täällä yhteyksien ylläpidolla on kiireitä, joista ei mennä vuosikymmeninä tietty yhtään mitään. Olla kolloteltiin harppumusiikin lumoissa ja nautskeltiin elämän keveydestä. Ainakin tällä sfäärillä ja ylemmät vain lauloivat hallelujaa työn puutteen vuoksi. Eihän ihmispolot ole tajunneet omaa ulottuvuuttaan kovin kauaa aikaa. Nyt sitten joukolla rämpytellään yhteyspyyntöjä. Se on hyvä ja parmmaksi tulee muuttumaan, mutta kauan vie aikaa ennen kuin viimeinenkin kaalinkerä on saatu avautumaan. Luupäät tulevat viimeisenä, sille ei voi kukaan yhtään mitään. Se on vain niin ja sillä siisti. Turhaan sitä haahuillaan niitten perään, he ovat samalla tavalla luotuja ja vastaavat omasta olemisestaan. Sanoa kannattaa mutta jos viesti ei mene perille, niin antaa asian olla. Nyt on vain sellainen aika, että jokainen joutuu kohtamaan oman todellisuutensa.

Yhdistymisestä tässä on myöskin kysymys. Ihmiset löytävät toisensa uudella tavalla. Ei enää kilpailujen tuiskeessa vaan yhteisen hyvän eteen toimitaan. Suurin kasvu kaikella tapaa. On niitä jotka jo tietävät miten toimia, mutta suurimalla osalla ei ole hajuakaan  Voin kertoa, että jokainen on kuitenkin menollaan oikeaan suuntaan. Peruuttamaan ei enää pääse ja paikallaan oleminenkin tuottaa tuskaa. Ainoa keino on antaa asioiden edetä.

Henkiset lahjat ovat jokaisella, mutta niiden käyttöönotto on pitkällisten harjoittelujen tulosta. Ei ne avaudu yhden yön yli nukuttua. Pääkopan saaminen auki on täysi päiväistä työtä ja mitä lujemmin luulot ovat estämässä tietoa, sen pidemmän kaavan kautta uusi avautuu. Luulo ei koskaan ole tiedon väärti.

Nyt tarvitaan uskoa ja rohkeutta. Rukoileminen on keino saada parempi yhteys meille tänne. Joutavanpäiväisen huokailun sijaan voitte aina rukoilla. Se on voima työkalunne, joten käyttäkää sitä.

Kuullaan taas ja yhteydet pelaa.
Henrikki