sunnuntai 5. tammikuuta 2020

Kaikkea ei anneta tietoon

Henrikki tässä terve. Terveestä en tiedä, sillä nyt on semmoiset virtaukset, että henkimaailmassakin tuulla tuivertaa, jotta muutto taitaa olla edessä. Täytyy ymmärtää, että nyt muutokset menevät läpi joka tasolla. Tällä tasolla vaikuttaa ihmisten muutokset, kun tämä yhteys on todellista. Ihmisten tullessa tajuihinsa, yhä useampi henki pääsee etenemään omassa kasvussaan. Olla jököttämisen aika on kuulkaa nyt ohi. Joka vielä kuvittelee, että tämä on vain ohimenevä häiriö, tulee kokemaan sellaisen mullistuksen, jotta puunjuuretki nousee kohti taivaita.

Ei minua tyttörukat yhtään hermostuta, vaikka teistä voi siltä tuntua. Se ovat ne teidän hormonaaliset asiat ja liiankireälle vedetyt hermot. Hermojen mennessä kireälle siinä ei auta muuta kun jostakin päästä ottaa löysiä. Yleensähän se on se alku pää, ei se nimenomainen hetki, kun kaikki piuhan päät ovat niin singillä. Ei se siitä kummene, kun jos vaikka kuinka medioitte tai tuumaatte jotakin vippas konstia. Ehei, alkuun se on mentävä ja kerittävä koko sutturalle mennyt vihti auki. Tiedättehän ne konstit, kun josks olette lankavihtiä yrittäneet setviä auki.

Alku kun on hämärän peitossa, niin huono se on loppua tajuta ja kun loppua ei kertakaikkiaan ole olemassa. Sekin on aivan mahoton ajatus maaelämässä. Meille se on selvää kuin pläkki, kun vaikka kuinka koetamme hakea päätepistettä, niin sitä ei vain kerta kaikkiaan ole. Elämä on ikuista, uskoisitte jo. Kaikki tulee maksuun ajallaan ja nyt sitten on käsillä maksun aika, hyvät ihmiset.

Kaikki ei ole mennyt aivan niin kuin toiveita on esitetty. Pitää vain katsoa sitä omaa toimintaa. Turhaa sitä on syyttää entisiä miehiä tai sukua. Kaikki on lopulta omissa käsissä. Mitä siitä sitten enempää jaarittelemaan. Siitähän on puhuttu jo iät ja ajat tälläkin foorumilla. Henrikki esittää nyt kysymyksen, mikä on muuttunut? Onko näillä osviitoilla ollut mitään annettavaa? Vai onko niille vain nauraa röhötetty yhdessä tuumin? Vakava paikka, kun Henrikiltä loppuu huumori, niin mille te sitten nauratte? Ittellene vaiko jollekkin muulle?

No se asia minkä vuoksi vouhotin niin, jotta kirjuri meinasi jättää ruokasakkin syömättä. Paittti että taisi siinä olla muukin syy. Se syy onkin sitten niin iso, ettei siitä voida tässä ruveta jaarittamaan. Kova tulee olemaan homma saada asiat tehtyä, mutta uskolla, sinnillä ja sillä suunnattomalla rakkaudella on ihmeiden ainekset ennenki saatu keitettyä maistuvaksi.

Ei sota ole sitä sotaa mitä te pelkäätte. Se on kuulkaa vanhaa aikaa. Uusi sota on näissä vehkeissä ja verkostoissa. Sillä se jyllää täyttä päätä vaan niistä ei puhuta. Kohta ollaan pimennossa, mitä missäkin tapahtuu ja se tietää kaaosta. Ottakaa ja ajatelkaa aikaa kun isä öljylmpun osti. Mitä silloin oli piiruvärkkiä kotosalla? On se vain niin, että näissä kuukausissa tulee sekin hetki, että ei syty lamppu eikä hella.

Henrikille on annettu ukaasi, että älä Henkka pelottele. Vaan pakkohan minun on vähän valaista. Valohan ei ole pahasta vaan hyvästä, aina. Pelko persuuksissa tästä ei tule yhtään mitään ja heikko hermoiset menettää viimeisetkin tajunsa. Niitten kansa saa olla pyyröllään. Ne saatta vaikka tappaa jos tilaisuus tulee. No nyt Henrikille heristellään sormia kirkkaiden taholta. Nyt taisi lipsahtaa liian painavaa puhetta. Jos vaikka vedettäisin nyt siitä langasta ja otettas vähän löysä Jos ei se tapa niin se kuulemma vahvistaa.

Turhaa tässä on jurista joutavan päiviäisyyksiä. Muutokset on tulleet ja ihmisten täytyy muuttaa koko ajatuskantaansa elämään, kuolemaan ja kaikkeuden Jumalaan. Ei se ole muuta kun hetkestä kiinni, kun joka nuppi alkaa säteillä mutta ennen säteilyä voi olla tukalaa. Tukaluus on joka hetki läsnä jossakin päin. Alimassa tasossa se kaasugrilli hehkuu jotta jalkapohjia polttelee. Eikö sitä jo pitäisi juoksemaan lähteä, kun kerran pakottaa niin paljon? Henrikki oli aikoinaan toiminnan mies ja tiesin aina. jotta milloin on pantava tuumasta toimeen. Nyt kuulostaa että kaikki tuumailijat vain tuumailevat ja kohta käy niin, että viimeinen juna meni jo. Mihin sitä sitten ryykätään?

Ottakaa vaari ja tehkää parannus. Sanoi kotikylän pastori joskus. Nyt vaarit on niin huonossa kunnossa ettei niitä enää kannata ottaa. Parannus sentään on tarjolla aina. Senkö saatte aikaiseksi maailma pelastuu. Uskokaa Henrikkiä, siitä tässä on kysymys, parannuksen teosta.

Nyt maailma kutsuu ja kirjurilla on paljon hommaa tiedossa eikä se tuolla seura rouvallakaan aivan toimettomaksi jää tämä tuleva kevät. Niin se vain menee, muuttakaa mallia jos meinaa tylsyys iskeä ja ei niitä kaikkia uutisia kannata jatkuvasti tutkia. Puolet on pöytyä tai väritettyä puhetta mahtimiesten mieleisiksi.

Kaikki aikanaan, olkaa hereillä ittenne suhteen. Liekit kirkkaita kohti ja rukous kanavat täydelle teholle. Meitä kaikkia tarvitaan nyt. Amen ja hallelujaa sanoo Henrikki ja kiittää.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti