Nyt palataan vanhaan kaavaan, koska tuo humpaaminen ottaa voimille. Tarkoitan humpaamisella edestakaisin veivaamista. Kirjuri singahtelee ylös ja alas, koska muutenhan tämä osviittojen välittäminen ei onnistu. Yhteys on vakaa, kun tehdään tämä osviitta näin. Palataan sitten nuihin kysymys vastaus menetelmiin, kun tilanteet on kohdillaan.
Suora visiitti täältä henkimaailmasta sinne teille onnistuu, kun hengellä on siihen hommaan tarvittavasti hohtoa. On kyllä sekin mahdollista, että henki hortoilee siellä teillä, mutta hän ei saa teihin yhteyttä. Tämä sorttimentti tarkoittaa niitä päättämättömyyden tilassa olevia ja kummituksia. Kummittelu liittyy moneen eri asiaan ja se vaatii varmaan aivan oman osviitan. Siihen asiaan laittakaa kysymyksiä.
Tämä visiitti mistä nyt puhun tarkoittaa henkien vierailuja rakkaittensa luona. Aikaisemmin puhuin siitä henkihospitaalissa olosta ja sekavuuden korjaamisesta. Henki on sekavassa tilassa, varsinkin kun hällä ei ole vielä oikein käsitystä henkimaailman olemassa olosta. Ne joilla on sitä hohtamista, selviävät vähemmällä tokkura ajalla.
Ittelläni kun oli jo vähän hohtoa tänne tullessani, sain melkein heti oppia mitä tämä elämä täällä oikein on. Jossakin kohtaa mulle iski aivan mahdoton ikävä maakotia ja ihmisiä siellä. Pääsin muutaman enemmän hohdokkaan hengen kyydillä katsomaan, mitä sinne kuuluu. Se oli minun ensimmäinen suora visiitti ja päätin, etten kovin useasti piipahtele sillä suunnalla. Eihän ne ihmiset minuun reagoineet mitenkään. Minä seisoa kollotin ovensuussa ja viittelöin huomiota saadakseni. Mitään kummempaa siinä ei sitten tapahtunutkaan. Aika pian palattiin näille sfääreille, mutta olin kyllä yllättynyt. Kaikki tämmöset liikut tarvii kovaa harjoittelua. Se on vähän samaa, kun se teidän meditaation opetteleminen. Ei tahdo aikaa löytyä, kun on niin paljon muuta mielenkiintoista hommaa. Jos vähänki vastustaa, niin heittää homman sivummalle. Pakkoa ei ole täälläkään, teillä siellä olette pakotettuja tekemään kaiken maailman hommia. Jos sanon nyt tähän, että yli puolet hosumisestanne on aivan tyhjänpäiväistä. Ne ei johda mihinkään eikä ne tuo muuta kuin stressiä ja aika kuluu.
Omahan se on asia, mihin sitä aikansa käyttää. Nyt kun mietin omaa elämääni siellä, enemmän olisin voinu henkimaailman hohtoasioita pohtia. Toisaalta työntekeminen oli keino ruokkia perhettä ja kuulua kyläyhteisöön. Eihän ne suopiasti kato, jos vain lonkkaa vetää uunin pankolla ja piereskelee. Kunnian kukko ei kukahtele laiskoille eikä joutilaille.
Voitko ajatella, jotta tekin käytte täällä, aina välillä, vaikka ette vielä olekkaan kuollu siitä ruumiista?
Se vasta onki mielenkiintoinen asia. Ruvetessasi nukkumaan ja vaivut oikein syvään uneen, niin sinun henki voi nousta ruumista käpyttelemään. Me täällä nähdään tai oikeammin tunnetaan, jotta no nyt sielä on vieraita tulossa. Me tullaan puolitiehen vastaan. Siellä on semmonen alue, jossa on turvallista tavata. Tuntuuko vaikealta tajuta? Henki ei nuku ikkään, levätä se voi ja on joissakin tilanteissa tajuttomana. Normaalisi ja normaali henki ei nuku. Keho kun uuvahtaa niin jo vain kohta henki voi hilpaista tutkimaan maailmaa ja se sfäärejä. Kaikki ei totisesti ole sitä, mitä te luulette ja miten teitä on opetettu. Tämä minunki osviitta voi näyttää aivan hebrealta, jossa ei ole päätä eikä häntää. Se on justiina niin, ei päästä eikä häntää. Se on henkimaailman ja ihmisen elämän naseva kuvaus.
Paneppa merkille yö aikaan, kuinka siellä huushollissa kuuluu napsumista, suhinaa ja joskus jopa muutama huokaus. Joku tietomies sanoo, että vanhassa talossa on aina ääniä. Miten ne selittää kun aivan uudetkin asumukset pitää sisällään tohinaa? Putket ne paukkuu ja poka saha soi, juuri niin. Siellä voi olla henkiä koolla monesta eri tilasta. Ei kehtaa edes sanoa, että lopen ette ole kovinkaan usein aivan itteksenne. Aina on joku tutkimassa ja uteliaisuuttaan testaamassa hoksottimianne. Se vasta onkin sirkus, kun sattuu olemaan niin, että samaan tilaan on ängenny monen sortin henkiä. On henkimaailmasta tulleita ja sitten on univuoteelta nousseita ja vielä täysissä tajuissa olevia!
Ei tule aika pitkäksi, kun koettaa jotakin selvyyttä antaa. Sanat eivät aina saa sitä merkitystä ja se on se minun hohtamisesta johtuvaa. Tässä näen oman tilani ja tilanteeni. Vielä pitää Henrikin opetella, mutta mulla on opettajat korkiammasta päästä. Sitä huolta mulla ei ole. Teidän kannattaa olla tarkkana kenet kelpuutatte opettajaksi. Siellä teillä on vielä niin paljon luulotteluja ja aivan mahottomia uskomuksia. Jos luiskahtaa semmoselle uralle, jossa viljellään humpuukia, niin voipi olla että oma hohtaminen viivästyy. Siksi kannattaa pitää tosi hyvä huoli siitää omasta tuikusta, lampusta tai valonheittäjästä.
No jopa tässä tätä tulikin. Henrikki kiittää ja poistuu yläviistoon. Siellä alkaa ison menot. En tohi vielä oikein ottaa kantaa, mitä tässä on tuloillaan. Lupaan kuitenkin teille tuua valaistusta, kunhan ensin itte saan ymmärrystä asioiden todellisesta tilasta. Eläkäähän ihmisiksi ja huollattakaa niitä lamppujanne, voipi olla, jotta kohta niitä tarvitaan.
Henrikki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti